torstai 6. syyskuuta 2012

Odottaminen.

Oon huono oottaja. Enkä tällä meinaa nyt siis raskautta, vaan odottamista yleensä, jonkun tapahtuman venaamista, ajankulua sitä kaikkea kokonaisuudessaan. Oon hirveen malttamaton ja vihaan oottamista. Kukapa ei inhoais? Mut mie inhoon sitä ihan tosissaan. Mikään ei saa minua nii pahantuuliseksi kuin odottaminen. Kun jotakin odottaa, oli se sit henkilö tai asia, esine tai jokin tapahtuma, se pyörii mielessä alituisesti. Välillä mielen saattaa vallata muut asiat mutta odotettava asia iskee tajuntaan salamana ja ajatukset harhailee sen parissa taas koko ajan.

Tällä kertaa odotin sähköpostia. Elokuun alusta saakka, kun jätin hakemuksen avoimeen yliopistoon aloin heti odottamaan, että tulisi syyskuu ja hakuaika päättyisi. Hakuajan päätyttyä pian tulisi myös päätökset, päätökset siitä et onko mulla jotain itseäni kehittävääkin tekemistä kuluvana lukuvuonna. Monta kertaa päivässä viime perjantaista lähtien avasin sähköpostin ja varmistin oliko minulle tullut viestejä. Aina kun viesteissä oli saapuneissa uusi viesti, sydän muljahti...

Ei, ei näkyny päätöstä vieläkään ajattelin mielessäni moneen kertaan. Kerkesin jo harmistua et en mie sinne pääse, kuiten hakijoita niin paljon et ens vuonna sit täytyy kokeilla uudelleen.. Eilen laitoin avoimeen sähköpostia, ja kysyin että koska päätösten olisi tarkoitus tulla? Minullehan oli vain ilmoitettu et hakuajan päätyttyä.. Vastaushan tulikin nopeaa ja siinä kerrottiin et tämän viikon aikana. Jee! Kiljahdin mielessäni, olihan jo keskiviikko, seuraavan kahden päivän aikana siis tieto tulisi.

Äsken sit tulin pojan kanssa ulkoa, tsekkasin kolmannen kerran mailin tälle päivää, ei vieläkään mainospostien lisäksi mitään viestejä, ei mitään tärkeää siis. Kuitenkin päätin etsiä yhden viestin hääjärjestelyjä koskien ja käydä vanhoja viestejä läpi ajankuluksi. Kuinkas ollaakaan siin selatessa, inboxiin tuli ilmoitus saapuneiden perään (1) <- 1lukematon sähköposti siis. Äkkiä ensimmäiselle sivulle kansiota ja tsekkaan viestiä, viimein se päätös tuli!

Minut on hyväksytty opiskelemaan avoimeen yliopistoon: Kasvatustieteen perusopinnot 25 op verkko-opintoihin! Vähänkö huisii! Aivan huippua, nyt voin siis opiskella jo kasvatustieteitä etukäteen, kun kerran muutenkin olen kotona pojan kanssa, niin samahan seon edistää opintoja muun elämän rinnalla :) Nyt oon kyl niin HAPPY <3 Mut etten liikaa alkais leijumaan, palaan maan pinnalle ja englanninkielen pariin, maanantaina ne kirjotukset jo alkaa! huhhei> Hellurei ja kuulemisiin <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti